tuhmaminä

On perjantai. Mulla ois sovittua menoa. Sovitun menon sijaan istun tietokoneella ja kuolaan net-a-porterin alerättejä ja juon punaviiniä. Yksin. Poikaystävä on kaverinsa läksiäisissä. Tekis mieli kamalasti tilaa jotain juttuja koska oon tarpeeksi tyhmä haksahtaakseni aina tälläsiin lisäalejuttuihin. Kiukuttaa kun oon pyhästi luvannut etten hölmöile mun budjetin kanssa vaan pidän koko ajan pientä varaa tilillä tärkeitä menoja varten. Ja sitä varten ettei poikaystävän tarvitsisi hoitaa koko loppukuukauden ruokamenoja. Ja ettei tarviis miettiä onko varaa mennä sinnejasinne syömään tai tehä joitain juttuja. Se lienee kohtuullista. Kiukuttaa siti. Jos asuisin yksin voisin vaan laittaa rahat menemään ja syödä loppukuun kaurapuuroa ja olla tekemättä mitään. Mölllöttää neljän seinän sisällä ja masentua lisää. Kiukuttaa myös kun en mennyt sinne bileisiin joita olin jopa odottanut melko kauan kohtuullisella hartaudella. Sama se jos ois ollut huominen työpäivä kärsimys. Niinhän se on kuitenkin joka tapauksessa. Varmaan on taas kaikki sairaana ja saan juosta siellä yksinäni koko salin tilaukset ja saan kaikki kiukkuiset ihmiset niskaani kun joutuu odottamaan.
Nyt ois just semmonen hetki tehdä kaikkia omia juttuja kun poikaystävä on kerranki ulkona esim. kattoa sinkkuelämä shoeboxia jossa oon edenny ehkä tokan kauden puoliväliin puolessa vuodessa ja laittaa niitä naamiota ja kuorintoja jotka seisoo kaapissa käyttämättöminä ja hoitaa hiuksia yms muuta kivaa niin mä vaan tuijotan zombina näyttöä ja syön karkkia ja lipitän punkkua.
Ja syy tähän on absoluuttinen työväsymys. Ei vaan jaksa enää. Mitään. Voikiukkukiukkukiukku kun mun elämä on tyhmää.
Ja niin jokainenhan on oman onnensa seppä joten mitä tästä voimme päätellä. Itsesääli rocks.

http://www.net-a-porter.com/

French sole

En voinut vastustaa Ninasìn remonttimyynti 60-70% tekstejä. Varsinkin kun eräät Marc Jacobsin paljettikorkkarit kummittelivat mielen taka-alalla. Korkkarit olivatkin siellä mutta itkujen itku. Koko oli 38. Edes irtopohjallisen kanssa ne eivät pysyneet kunnolla jalassa. Vähän lohdutukseksi ostin nämä French Solen balleriinat, sain edes jotain kimallusta. Hintaa oli jäljellä 60e. Ja ehkä nää on käytännöllisemmät kuin ne korkkarit jotka oisin kuitenkin hajottanut ekalla baarireissulla.
Oonkohan ainoa jota jotenkin ahdistaa käydä tollasissa "hienoissa" kaupoissa. Tunnen aina itseni tumpeloksi tyylittömäksi jumpulaksi. Alan hikoilemaan ja muutenkin teen jotain hölmöä tai sössin jotain. Mikä mussa on vikana :(

kuolema

Jumalauta et voi olla ihminen poikki. Jos meno ei kohta töissä muutu niin pakko kait jäädä työuupumussaikulle vaikka periaatteessa en haluis. En oo kertaakaan ollu tällä viikolla vuorossa jossa olis ollut normaali miehitys. Eläimen homma juosta 8 tuntia kieli vyön alla kerkeämättä vessaan, juomaan tai edes tekemään töitään kunnolla. Ja hymyilläkin vielä pitäis ja olla ystävällinen. Perkele.

dream day

Oli harvinainen yhteinen vapaa lauantaina. Edellisen illan Ruusulan keilailuista ja Groteskin syömingeistä (hiukan myös juomingeista) johtunut heikko happi melkein kaatoi mut sänkyyn mutta poikaystävän pienestä painostuksesta johtuen raahasin perseeni koirasaareen. Ja onhan se fakta että krapulainen olo tunkee huomattavasti vähemmän pintaan kun tekee jotain eikä vaan makaa sohvalla itkien edellisen illan idiotismiaan ja huonoa oloaan. Ja olipa kiva nähdä kuinka Pullervo nautti elämästään. Löysi jopa hauskan pikkukaverin (oiskohan ollu unkarin visla tms) joka tykkäsi kovasti samanlaisista leikeistä kuin Hipsulainen. Eli loputonta takaa-ajoa, vähän painia ja kaivamista ja lisää takaa-ajoa.
Käytiin vielä iki-ihanassa Regatassa kaakaolla ja koirukin sai iki-oman korvapuustin ja kahvilan myyjältä korpun. Että on ihanaa että on tommosia paikkoja maailmassa mihin saa hyvällä omallatunnolla viedä koiran. Koiru oli niin tohkeissaan, harmi kun kameran linssi höyrystyi enkä saanut kunnon kuvia.
Kotona koiru sekä isäntä ja emäntä olivatkin ihan poikki, tosi varmaan hiukan eri syistä. Nukuttiin parin tunnin päikkärit koko porukka. Heräämisen jälkeen taas koko perheen voimin lenkille ja haettiin kaupasta katkarapucaesarin ainekset ja filmtownista karkkipussit. Pari jaksoa Fringeä ja karkin ja caesarin mutustelua.

Pienestä krapulasta huolimatta täydellinen päivä oli siinä. Nää on kait niitä asioita joita ei osais arvostaa jos jokainen lauantai olisi tälläinen. Nyt kun se on harvinaisuus niin se teki mut niiiiin onnelliseksi ja oon taas (ehkä) vähän aikaa tyytyväinen elämääni.

Ps. Ei ihan heti noista kuvista uskois että ollaan Helsingin keskustassa melkeinpä.

juicy

No pitihän näistäkin sit ottaa kuvat kun mulla ei oo elämää eikä tekemistä.

Recent byus

Poikaystävä oli ostanut tän yllätykseksi kun tiesi miten paljon kadehdin siskon Hilfigerin duffelitakkia. Merkki oli Soaked in luxury, hinnasta ei tietoa. Ihanan lämmin, mulla ei ollutkaan ainuttakaan pidempää takkia. Kun vetäsee tän ja Uggsit päälle niin ei palele bussipysäkillä aamuisin.







China trikoosta pari 4,90 aleryysyä, ah niin ihania ja mukavia päällä <3 Ginasta myös toi puuvillaneuletakki. Farkkuleggingsit Veromodasta n.30e ja Tiger of Swedenin vyö Spiritstoresta puoleen hintaan eli 24,50. Lisäksi ostin vihreät Juicyn Terryt, tulee kesällä ahkeraan käyttöön varmasti ja hintaa oli 70%halvennuksen jälkeen 26,50. Spiritistä siis ne myös.

Ja ainiin ostin ja luin ne Twilight hömpänpömpät. Taas on muutama päivä elämästä hukattu ja aivot offilla. Leffa oli parempi.

Uuhuu

Sain tänään ekaa kertaa noin sataan vuoteen perseeni raahattua pumppiin. Ihan järkkyä miten olin unohtanut miten kaikki liikkeet tehdään ja kuntokin oli kuin vanhalla mummolla. Inhottavaa kun niistä peileistä näkee itsensä joka suunnasta vähän liiankin hyvin. Jenkkakahvat ja ratsatushousut, jee. Tunne pumpin jälkeen oli kuitenkin ihana, olin tosi ylpeä että sain raahattua itsen sinne pitkästä aikaa, tosin tunnen jo jäsenissäni että huomenna voi olla tuskainen päivä.
Pakko kyllä laihtua, toissapäivänä kävin ostamassa kaksi casinoarpaa ja kiskan täti kysyi paperit. Epäilen vahvasti tämän johtuvan mun herttaisista pullaposkista.

Haaveillahan saa aina

Tahtoo! Ylemmät Christian Laboutin 598e, alemmat Bottega Veneta 450e. Voi kuolaus. Nämä olisivat juuri sellaiset ikuiset ystävät. Ei liian korkea korko päivittäiseen käyttöön, neutraali väri, hiukan väljä varsi. En voi uskoa että itkettää että pitää maksaa liput Pariisiin. Kuukauden päästä on satavarmasti mun koot menny. Byhyy.

Ps. Nämä olis oikeasti järkevä ostos, ei uudenvuodenlupausrikkomus, tarvitsisin saappaat ihan oikeasti :S

Hyvä minä!

Olen jo onnistunut rikkomaan jokaista uudenvuodenlupaustani. Lintsasin koulusta ekana päivänä, olen melkein joka päivä käynyt ulkona syömässä/bissellä enkä salilla kertaakaan ja shoppailin typeryyksiä joita en tarvitse vain koska mun teki mieli :S Ja nyt on sentään kulunut vasta viikko.

Lämpöä

Eräs nimeltämainitsematon aika ihana poikaystävä oli ostanut mulle jotain erittäin tarpeellista. Gantin superlämpimän merinovillaisen kaulaliinan ja McKinleyn lämpöpuvun. Oon maailman palelevin ihminen ja koirulin kanssa pitää olla ulkona vähintään 1-2h päivässä. Lämpöpuku on ollut ostoslistalla iäisyyden, se vaan on justiinsa semmonen asia että ne rahat tulee aina käytettyä johonkin "kivempaan". Tähän asti oon pärjännyt mummin vanhoilla "ihanilla" pinkeillä pitkiksillä.

Uusi vuosi, sama minä

Uusi vuosi kului varsin leppoisissa merkeissä. Oltiin kahdestaan (kolmistaan) kotona ja poikaystävä kokkasi kolmen ruokalajin aterian. Valitettavasti mulle oli ruokaviini+olut+jälkkärikuohari+yöllinen shamppanja liikaa ja sammuin heti kun tultiin 24.15 kotiin. Uuden vuoden ensimmäinen aamu alkoi siis ihanissa tunnelmissa vanhat meikit naamassa, edellispäiväiset vaatteet päällä ja aivan järkyttävässä oksennuskrapulassa. Makasin sohvalla kuolemankielissä n. neljään saakka, joka kerran kun yritin nousta ylös niin kaikki mitä olin suuhuni laittanut (appelsiinituoremehu, vesi) nousi ylös ja pääsin halailemaan pönttöä.
Illalla olin valitattavasti luvannut mennä leffaan siskojeni kanssa ja liputkin oli jo ostettu joten kello 18.00 oli Tennispalatsiin raahauduttava. Australia oli ihan hyvä mutta aivan jumalattoman pitkä. Siinä oli varmaan kolme tai neljä sellaista kohtaa että jo luulin leffan loppuvan, mutta sitten se jatkuikin vaan.